Hallinta, joka katosi
Onnettomuusunessa jokin ei tottele: jarru, ratti, bussi, joka putoaa sillalta vaikka itse istuu kyydissä. Kuva voi viitata tilanteeseen, jossa valveilla yrittää ohjata jotain, joka on jo liikkeessä: raha, joka kuluu nopeammin kuin tulee, lapsen elämä, joka ei ole enää omissa käsissä, projekti, jossa aikataulu päättää. Nielsenin ja kumppaneiden (2003) kyselyssä joka kolmas oli menettänyt unessa ajoneuvon hallinnan, miehet ja naiset yhtä usein, joten se on jaettu pelko eikä yksityinen. Uni ei ennusta onnettomuutta. Se näyttää vauhdin, ja vauhdin kohde löytyy omasta kalenterista. Jos onnettomuus oli oma syy, kannattaa katsoa, mitä valveilla syyttää itseään.
Seuraus, jota ei voi perua
Osa onnettomuusunista alkaa onnettomuuden jälkeen: jalka on poissa, ja tietää ettei se palaa. Uni voi liittyä asiaan, joka on jo tapahtunut eikä palaudu: ero, irtisanominen, läheisen kuolema, oma sairaus. Unessa tällaisessa on usein oudon päättäväinen sävy, tekee parhaansa ja aikoo olla onnellinen silti, ja se kertoo, että suru on jo loppupuolella. Schredlin ja Göritzin (2018) sekä Robertin ja Zadran (2014) painajaisaineistoissa onnettomuudet, kolarit, putoamiset ja liukastumiset, olivat toistuva aihe, mutta ne muistettiin jälkikäteen noin kaksi kertaa useammin kuin niitä kirjattiin aamulla. Onnettomuusuni tarttuu siis mieleen kovemmin kuin se esiintyy. Se, mihin onnettomuus unessa jätti, on sen aihe.
Vahinko, jonka näkee sivusta
Kolmas muoto on se, jossa itse ei ole onnettomuudessa vaan ajaa sen ohi, näkee sen ikkunasta tai kuulee siitä. Kuva voi liittyä tilanteeseen, jossa seuraa jonkun toisen vahinkoa eikä voi pysähtyä: ystävän ero, työkaverin romahdus, uutiset, joita ei voi sulkea. Jos unessa ei saanut pysähdyttyä ja jatkoi, kunnes tie loppui, uni kertoo siitä, että sivusta katsominen on vienyt oman suunnan. Robertin ja Zadran (2014) mukaan onnettomuuspainajaiset olivat yleisempiä miehillä kuin naisilla, ja Revonsuon (2000) uhkasimulaatiohypoteesi lukisi ne harjoitukseksi: mieli käy läpi vaaraa turvallisessa paikassa. Harjoitus ei ole ennuste.
Mitä tutkimus sanoo onnettomuuksista unissa
Onnettomuudet, kolarit, putoamiset ja liukastumiset, ovat painajaisten toistuva aihe, mutta tutkijat eivät ole yksimielisiä siitä, kuinka yleinen. Kun ihmisiltä kysytään jälkikäteen, mistä he viimeksi näkivät painajaista, onnettomuus mainitaan noin kaksi kertaa useammin kuin silloin, kun painajainen kirjataan aamulla. Ero kertoo onnettomuusunesta itsestään: se jää mieleen kovemmin kuin se esiintyy. Robertin ja Zadran (2014) aineistossa se oli yleisempi miehillä. Nielsenin ja kumppaneiden (2003) kyselyssä joka kolmas oli menettänyt unessa ajoneuvon hallinnan. Domhoffin (2003) jatkuvuus selittää loput: jos onnettomuus on ollut lähellä, se on unissa.
Jaa unesi
Kirjoita se muistiin ennen kuin se haalistuu, ja anna jonkun toisen tunnistaa siitä itsensä. Ihminen lukee jokaisen unen läpi, ja julkaistut tulevat tälle sivulle muiden joukkoon. Emme tallenna sinusta mitään.
Tarkemmat onnettomuusunet
Mitä psykologia sanoo
Mitä psykologia sanoo
- Freud
- Freud ei kirjoittanut onnettomuusunista erikseen, mutta hänen huomionsa ahdistusunista pätee: uni, jossa jokin menee rikki, koskee hänen lukutavassaan usein sitä, mitä itse toivoo rikki ja mitä ei uskalla toivoa.
- Jung
- Jung ei käsittele onnettomuutta erikseen.
- Uudempi tutkimus
- Robertin ja Zadran (2014) sekä Schredlin ja Göritzin (2018) painajaisaineistoissa onnettomuudet olivat toistuva aihe, joka muistettiin noin kaksi kertaa useammin kuin kirjattiin.
Usein kysyttyä
Ei. Unet eivät ennusta. Onnettomuus on painajaisten toistuva aihe, joka muistetaan useammin kuin nähdään, ja se liittyy hallinnan tunteeseen, ei liikenteeseen. Liikenteeseen liittyvät huolet kannattaa ratkaista valveilla, levänneenä.
Kuva liittyy monesti virheeseen, josta syyttää itseään valveilla. Kun unen aikana kukaan ei loukkaantunut ja toinen pyysi anteeksi, uni näyttää, että asia on pienempi kuin pelko siitä.
Pysyvä menetys unessa liittyy tavallisesti asiaan, joka on jo tapahtunut eikä palaudu, ja unen päättäväinen sävy kertoo, että sen kanssa on alkanut elää. Se ei ennusta sairautta eikä vammaa.
Kolari on onnettomuuden yksi muoto, ja sillä on oma sivunsa. Tämä sivu koskee onnettomuutta yleensä: putoamisia, bussia, jalkaa, onnettomuuspaikan ohi ajamista. Auton hallinnan menetyksestä kertoo myös auton sivu.
Kirjoita ylös, olitko onnettomuudessa vai näitkö sen. Toistuva uni liittyy yleensä asiaan, joka on valveilla kesken. Jos unet katkovat yöunta pitkään, asian voi ottaa puheeksi terveyskeskuksessa tai työterveyshuollossa.
Nämä unet tulkitaan useimmin yhdessä tämän kanssa
Sama tunne, toinen kuva.
Muiden unia samasta aiheesta, tutkimustietokannasta
Olin joutunut onnettomuuteen ja menettänyt jalkani, mutta pystyin silti käyttämään sitä väliaikaisesti. Tiesin kuitenkin, että lopulta minulla olisi vain yksi jalka. Tuntui, etten koskaan enää olisi kokonainen, mutta olin päättänyt ottaa tilanteesta parhaan irti, olla onnellinen ja tehdä kovasti töitä siitä huolimatta.
En ole koskaan nähnyt painajaisia, mutta pahin uni, jonka muistan, on opiskeluajoilta. Olin juhlissa ja matkalla kotiin, kun ajoin onnettomuuspaikalle. En pystynyt pysähtymään, vaan jatkoin onnettomuuden ohi, ja tie loppui, menin reunan yli ja aloin pudota. Sitten heräsin.
Ajoin autoa ja jouduin onnettomuuteen, joka oli minun syytäni. Kukaan ei loukkaantunut, mutta tajusin, että näin unta, ja aloin testata ympärilläni olevia ihmisiä nähdäkseni, mitä he tekisivät. Huusin sille, jonka kanssa olin kolaroinut. Hän pyysi anteeksi ja ajoi pois. Siihen uni loppui.
Yksi elävimmistä unistani on yläasteajoilta. Olin matkalla kaupunkiin koulubussilla. Ajoimme ylikulkusillalla tai isolla sillalla, ja tapahtui onnettomuus. Bussin sisältä en nähnyt, mitä tapahtui, mutta muistan, että bussi putosi tieltä ja rysähti puistomaiseen paikkaan ylösalaisin. Uni päättyi siihen, että näin puhelinkopin ja aioin mennä sinne.
Lähde: Sleep and Dream Database (Zenodo 11662064), CC BY 4.0. Käännetty englannista, lyhennetty ja muokattu.
Lähteet
Robert, G. & Zadra, A. (2014). Painajaisten aiheet, 684 painajaista, Kanada.Schredl, M. & Göritz, A. S. (2018). Painajaisten aiheet, 1 216 painajaista, Saksa.Nielsen, T. ym. (2003). Tyypillisten unien kysely, 1 181 osallistujaa, Kanada.Revonsuo, A. (2000). The reinterpretation of dreams: An evolutionary hypothesis of the function of dreaming. Behavioral and Brain Sciences 23(6), 877.
Tämä sivu on tietoa unista, ei hoito-ohje.