Siirry sisältöön
Käärmeen tappaminen unessa

Univariantti

Käärmeen tappaminen unessa

Käärmeen tappaminen unessa poikkeaa muista käärmeunista siinä, että nukkuja ei jää katsomaan vaan toimii. Tällä sivulla katsotaan tekoa, sen hintaa ja sitä tunnetta, joka jäi teon jälkeen.

Lyhyt vastaus

Tässä unessa pääasia ei ole käärme vaan oma toiminta. Uni voi viitata tilanteeseen, jossa on tehty tai ollaan tekemässä ratkaisu, joka tuntuu välttämättömältä mutta ei miellyttävältä. Teon jälkeinen tunne kertoo suunnasta enemmän kuin itse teko: helpotus, tyhjyys ja syyllisyys vievät tulkintaa eri suuntiin. Väkivaltainen unikuva ei kerro mitään nukkujan luonteesta eikä aikeista.

Yksi kysymys, yksi tulkinta

Vie puoli minuuttia, maksutta. Emme tallenna mitään emmekä kysy sinusta mitään.

Kysymys 1 / 1. Miltä uni tuntui?

Valinta vie seuraavaan kysymykseen. Jos avaat linkin uuteen välilehteen, pääset suoraan kyseisen unen sivulle.

Miltä uni tuntui?

Onko sinulla uni joka on seurannut sinua vuosia?

Monet muistavat yhden lapsuuden unen joka ei ole koskaan täysin hellittänyt. Tässä muita kuvia joihin ihmiset palaavat.

Oma toiminta uhkatilanteessa

Kun unessa toimii eikä pakene, kuvan painopiste siirtyy toimijuuteen. Uni voi viitata siihen, että pitkään siedetty tilanne on tullut kohtaan, jossa jotain on tehtävä. Moni näkee tällaisia unia juuri sinä aikana, kun päätös on muotoutumassa mutta sitä ei ole vielä kerrottu kenellekään. Huomio kannattaa kiinnittää siihen, tuntuiko teko unessa harkitulta vai pakon edessä tehdyltä. Ero on tulkinnan kannalta suuri.

Ratkaisu, joka vaati voimaa

Kannattaa panna merkille, miten teko tehtiin. Lapio, kivi, kirves tai paljaat kädet antavat eri sävyn, samoin se, tarvittiinko monta yritystä. Jos teko vaati paljon ja oli kömpelö, kuva voi viitata asiaan, joka on valveilla raskaampi kuin ulospäin näyttää. Jos se kävi helposti ja nopeasti, kuva voi viitata siihen että pelko oli isompi kuin itse asia. Myös se, oliko joku katsomassa, kuuluu tähän kohtaan.

Mitä teon jälkeen tuli

Tämän unen ratkaiseva yksityiskohta on teon jälkeinen tunne. Helpotus voi viitata siihen, että valveilla odottaa päätöstä, joka keventäisi. Tyhjyys tai suru voi viitata siihen, että ratkaisusta joutuu luopumaan jostain samalla. Syyllisyys taas ei ole merkki mistään moraalisesta viasta, vaan tavallinen tunne silloin kun joutuu toimimaan vastoin omaa mielialaansa. Kaikki kolme ovat unessa tavallisia, eikä mikään niistä tee unesta hyvää tai huonoa.

Jokin itsessä, jota torjuu

Käärmettä on vanhastaan luettu myös kuvana jostain omassa itsessä, jota ei ole helppo katsoa. Siinä valossa tappaminen voi viitata yritykseen päästä eroon omasta piirteestä, halusta tai ajatuksesta sen sijaan että sille antaisi tilaa. Tämä suunta sopii etenkin silloin, jos käärme ei unessa uhannut mitään ennen kuin siihen hyökättiin. Suuntaa ei kannata ottaa syytöksenä vaan kysymyksenä: mitä yritän saada vaikenemaan.

Mitä teon yksityiskohdista kannattaa panna merkille

Ensimmäinen kysymys on, kuoliko käärme. Hyvin monessa unessa se ei kuole, jatkaa liikettään tai ilmestyy uudelleen, ja juuri se on merkityksellinen yksityiskohta: asia ei ratkea sillä tavalla kuin yritetään. Toinen kysymys on, kuka teki teon. Jos joku muu tappoi käärmeen, uni kertoo pikemminkin avun saamisesta tai sivustakatsojan asemasta. Kolmas on paikka: koti, piha, työpaikka tai metsä vievät tulkintaa eri suuntiin. Nämä kolme kannattaa kirjoittaa ylös heti herättyä, koska ne katoavat ensimmäisinä.

Miksi tällaiset unet ovat tavallisia

Uhkaavat ja väkivaltaiset tilanteet ovat unisisällössä yleisiä, eivät poikkeuksellisia. Antti Revonsuon uhkasimulaatiohypoteesi ehdottaa, että unennäkö harjoittaa nimenomaan uhkien havaitsemista ja niistä selviämistä, mikä sopii siihen että unessa myös toimitaan ja puolustaudutaan eikä vain pelätä. Selitys koskee unien yleistä sisältöä eikä kerro yksittäisen unen merkitystä. Se on silti hyödyllinen muistutus: uni, jossa puolustautuu, ei ole merkki aggressiivisuudesta vaan tavallinen unen muoto.

Jaa unesi

Kirjoita se muistiin ennen kuin se haalistuu, ja anna jonkun toisen tunnistaa siitä itsensä. Ihminen lukee jokaisen unen läpi, ja julkaistut tulevat tälle sivulle muiden joukkoon. Emme tallenna sinusta mitään.

Mitä psykologia sanoo

Mitä psykologia sanoo
Uudempi tutkimus
Antti Revonsuon uhkasimulaatiohypoteesi ehdottaa, että unennäkö harjoittaa uhkien havaitsemista ja niistä selviämistä, mikä sopii siihen että unessa myös toimitaan eikä vain pelätä.

Usein kysytyt kysymykset

  • Unia ei kannata jakaa hyviin ja huonoihin enteisiin, koska unet eivät ennusta tulevaa. Teko voi viitata siihen, että tilanteeseen on tulossa ratkaisu, mutta yhtä hyvin siihen että jotain yritetään vaientaa. Teon jälkeinen tunne kertoo suunnasta enemmän kuin teko.

  • Syyllisyys on tavallinen tunne unessa, jossa joutuu toimimaan vastoin omaa tapaansa. Se ei tarkoita, että olisi tehnyt valveilla jotain väärin. Kuva voi viitata ristiriitaan, jossa välttämätön ja mieluinen eivät ole sama asia.

  • Tämä on hyvin tavallinen käänne ja usein unen tärkein kohta. Se voi viitata tilanteeseen, jossa ratkaisuyritys ei pure tai jossa asia palaa toisessa muodossa. Kannattaa katsoa, mitä yritti ja mitä tapahtui sen jälkeen kun yritys ei toiminut.

  • Ei. Unen tapahtumat eivät kerro nukkujan luonteesta, arvoista tai aikeista. Puolustautuminen ja uhkien torjuminen ovat unisisällössä tavallisia. Jos väkivaltaiset ajatukset jatkuvat myös valveilla ja häiritsevät, asian voi ottaa puheeksi terveyskeskuksessa tai työterveyshuollossa.

  • Silloin uni kertoo omasta asemasta tilanteessa eikä teosta. Kuva voi viitata avun saamiseen, mutta myös siihen että ratkaisu jää toisten käsiin. Kannattaa panna merkille, tuntuiko se unessa helpotukselta vai siltä, että sivuun jääminen harmitti.

Nämä unet tulkitaan useimmin yhdessä tämän kanssa

Sama tunne, toinen kuva.

Lähteet

Revonsuo, A. (2000). The reinterpretation of dreams: An evolutionary hypothesis of the function of dreaming. Behavioral and Brain Sciences 23(6), 877.Hall, C. S. & Van de Castle, R. L. (1966). The Content Analysis of Dreams. New York: Appleton Century Crofts.Domhoff, G. W. (2003). The Scientific Study of Dreams. Washington: American Psychological Association.

Tämä sivu on tietoa unista, ei hoito-ohje.

Lue lisää