Avunpyyntö, jota ei ole esitetty
Huuto apua on unessa tavallisin huuto, ja se tulee usein juuri ennen heräämistä. Korpuksessa unennäkijä putoaa maan halkeamaan ja kuulee oman huutonsa, toinen huutaa, kun lapsi on sinisenä äidin sylissä. Kuva palautuu usein avuntarpeeseen, jota ei ole valveilla sanottu: väsymykseen, joka on kasvanut liian suureksi, tai tilanteeseen, jossa on yrittänyt pärjätä yksin. Jos heräsit huutoon, kysy, kenelle olisit valveilla huutanut saman, ja miksi et ole. Enne se ei ole, mutta se tekee avunpyynnön kuultavaksi edes itselle.
Viha, jota ei ole sanottu ääneen
Toinen huuto on vihan huuto. Korpuksessa unennäkijä huutaa hammaslääkärille, joka vetää hammasta ilman puudutusta, ja toisessa unessa kuningatar huutaa kuninkaalle väärin liimatusta laatikosta. Vihainen huuto unessa syntyy tilanteessa, jossa valveilla on niellyt sanansa: työpaikalla, suvussa, suhteessa. Hall ja Van de Castle erottivat jo vuonna 1966 unen vihamielisyyden sen mukaan, kuka aloittaa ja mihin se kohdistuu, ja sanallinen hyökkäys on oma luokkansa. Jos huusit unessa jollekulle tutulle, uni ei tiedä hänestä. Se kertoo, mitä et ole sanonut.
Huuto, jota kukaan ei kuule
Huudon raskain muoto on se, johon ei vastata. Korpuksessa unennäkijä kuulee tyttärensä huutavan puhelimessa, ja joku muu vastaa. Toisessa unessa huutaa ja ihmiset kadulla jatkavat matkaansa. Kuva kumpuaa usein tunteesta, että on sanonut asian ja kukaan ei reagoinut: lääkärille, esimiehelle, läheiselle. Revonsuon vuonna 2000 esittämä uhkasimulaatiohypoteesi perustelee, miksi uni harjoittelee juuri tätä: avun hakeminen on osa uhasta selviämistä, ja uni kokeilee miltä tuntuu kun se ei toimi. Jos tunnistat tämän, kysymys on siitä, kenelle sanoisit asian uudelleen ja kovempaa.
Toisen huuto
Joskus huutaja ei ole itse. Lapsi huutaa, kumppani huutaa, tuntematon huutaa viereisessä huoneessa. Korpuksessa unennäkijä lohduttaa naista, joka odottaa kuolemaa, ja he kuulevat toisen naisen huudon seinän takaa. Toisen huuto unessa syntyy usein, kun on kuullut jonkun hädän valveilla eikä tiedä mitä tehdä. Jatkuvuusperiaate, jonka Domhoff esitti vuonna 2003, pätee tässä suoraan: jos joku lähellä kärsii, se kuuluu yöllä. Uni ei väitä, että läheinen on vaarassa. Se osoittaa, että olet kuullut hänet, ja kysyy mitä aiot sille tehdä.
Jaa unesi
Kirjoita se muistiin ennen kuin se haalistuu, ja anna jonkun toisen tunnistaa siitä itsensä. Ihminen lukee jokaisen unen läpi, ja julkaistut tulevat tälle sivulle muiden joukkoon. Emme tallenna sinusta mitään.
Tarkemmat huutounet
Mitä psykologia sanoo
Mitä psykologia sanoo
- Freud
- Freud käsitteli unen huutoa harvoin erikseen, mutta hänen ajatuksensa unesta paineen purkajana sopii siihen: se, mitä päivä estää, hakee yöllä tien ulos.
- Jung
- Jung ei kirjoittanut huutamisesta omana kuvanaan.
- Uudempi tutkimus
- Huutamista ei ole mitattu erikseen unitutkimuksessa.
Usein kysyttyä
Ei. Unissa huutaminen on tavallista varsinkin painajaisen lopussa. Jos se toistuu usein, herättää muut ja päivät kärsivät, asian voi ottaa puheeksi terveyskeskuksessa tai työterveyshuollossa.
Huuto unessa ei kerro toisesta. Se osoittaa, että jokin on jäänyt sanomatta, ja läheinen on unessa usein se, jolle sanomatta jäänyt kohdistuu. Asian voi sanoa valveilla rauhallisemmin.
Kuulematta jäänyt huuto kertoo usein tunteesta, että on jo sanonut asian eikä sitä ole kuultu. Mieti, kenelle sanoisit sen uudelleen ja miten.
Huuto on usein unen loppu, koska tunne ei enää mahdu uneen. Herääminen on tavallinen tapa, jolla painajainen päättyy, ei merkki mistään viasta.
Ei erikseen. Ilo on unissa harvinaisempi tunne kuin huoli, ja ilon huuto kannattaa ottaa vastaan sellaisenaan ilman tulkintaa.
Nämä unet tulkitaan useimmin yhdessä tämän kanssa
Sama tunne, toinen kuva.
Muiden unia samasta aiheesta, tutkimustietokannasta
Viimeisin muistamani uni oli painajainen, josta heräsin huutaen. Olin pimeällä ullakolla, enkä nähnyt mitään, mutta tiesin, että siellä oli jotain pahaa kanssani samassa tilassa. Kauhuni kasvoi ja kasvoi, kunnes aloin huutaa ääneen. Mieheni joutui herättämään minut huutooni.
Näin unta, että olin talossa, jossa asuin pienenä. Makasin sängyssä ja katsoin televisiota. Aaveita alkoi tulla ulos televisiosta minua kohti. Yritin huutaa äitiä, mutta en saanut ääntä. Muistan ajatelleeni, että minun on päästävä tästä itse, vedin syvään henkeä ja huusin niin lujaa kuin pystyin, ja heräsin omaan huutooni.
Tyttäreni oli jossain, enkä tiennyt missä. Minun piti löytää hänet. Soitin hänen puhelimeensa, ja taustalla hän huusi, kidutuksen huutoa, mutta puhelimeen vastasi joku muu, ei hän. En päässyt hänen luokseen. Heräsin unesta pelästyneenä, järkyttyneenä ja vihaisena.
Näin unta, että olin huoneessa monen ihmisen kanssa katsomassa kahden ehdokkaan väittelyä. Toinen sanoi jotain niin hyvää, että toinen jätti puhujapönttönsä ja käveli ulos ovesta. Voittaja tajusi, mitä oli tapahtunut, heitti kätensä ilmaan ja huusi, että kilpa on ohi. Me kaikki nousimme, minä mukana, ja huusimme ilosta täysin keuhkoin. Sitten hän rauhoitti meidät.
Lähde: Sleep and Dream Database (Zenodo 11662064), CC BY 4.0. Käännetty englannista, lyhennetty ja muokattu.
Lähteet
Nielsen, T. & Levin, R. (2007). Nightmares: A new neurocognitive model. Sleep Medicine Reviews 11(4), 295.Revonsuo, A. (2000). The reinterpretation of dreams: An evolutionary hypothesis of the function of dreaming. Behavioral and Brain Sciences 23(6), 877.Hall, C. S. & Van de Castle, R. L. (1966). The Content Analysis of Dreams. New York: Appleton Century Crofts.
Tämä sivu on tietoa unista, ei hoito-ohje.